TAPAKULTTUURI
Juhlissa tulee yleensä vastaan tilanteita, joissa on toimittava esittelijänä, ts. tutustutettava toisiinsa kaksi toisilleen vierasta henkilöä. Tässä pätevät muutamat perinteiset säännöt.
Mies esitellään naiselle, alemmassa asemassa oleva ylemmässä asemassa olevalle, nuorempi henkilö vanhemmalle ja yksinäinen henkilö koko seurueelle.
Kunniavieraalle sen sijaan aina esitellään muut vieraat.
Kutsuilla isäntä tai emäntä hoitaa yleensä esittelyn.
Esiteltäessä sanotaan nimi ja virallisissa yhteyksissä myös titteli. Tapana on tällöin muutamalla sanalla kertoa esiteltävästä, jotta esiteltävät pääsevät helpommin jutun alkuun.
Esiteltävät kättelevät ja tervehtivät toisiaan yleensä seisten. Tosin nainen voi jäädä istumaan, jollei kyseessä ole häntä selvästi vanhempi henkilö.
Jos esiteltävien nimet ovat unohtuneet, tilanne
on tietenkin kiusallinen. Jolleivät esiteltävät huomaa tulla apuun
esittelemällä itse itsensä, on ehkä paras
tunnustaa
rehellisesti nimimuistin pätkivän.
Esittäytymisessä noudatetaan paljolti samoja periaatteita kuin esiteltäessä kolmatta henkilöä. Kättely kuuluu asiaan ja nimi lausutaan selvästi ja kuuluvasti, ilman titteliä. Voi olla paikallaan kertoa hieman missä ominaisuudessa on juhliin saapunut, jolloin on helpompi löytää yhteisiä keskustelunaiheita.
Käyntikortti voi olla ainakin muodollisemmissa tilaisuuksissa hyvä apu esittäytymisessä.
Kättelystä on hyvä muistaa muutamia seikkoja.
Kansalliset eroavaisuudet tervehtimisessä ovat melkoiset. Niinpä
esimerkiksi juuri kättely on joissakin maissa Suomea yleisempää
ja joissakin harvinaisempaa. Sama pätee meilläkin yleistyneisiin
poskisuudelmiin. Suomessa niitä käytetään lähinnä hyvien ystävien
(naisten) kesken, mutta esimerkiksi Ranskassa epävirallisissa tilanteissa
poskisuudelma on
pikemminkin sääntö.
© Fonecta 2008 | Legal Notice